Joulun lähestyessä moni meistä etsii luettavaa, joka tarjoaa sekä lämpöä että hieman jännitystä. Ann-Christin Antellin Joulu Örndahlin ruukissa on juuri sellainen joulutarina, joka vie lukijan suoraan vanhan ruukinkartanon tunnelmalliseen maailmaan – aikaan, jolloin pakkasen puraistu ilma tuntui poskilla ja jouluvalmistelut toivat koko yhteisön yhteen.
Örndahlin ruukinkartano, joen rannalle levittäytyvässä tammimetsässä, on tarinan sydän. Siellä ruukinkartanon ottotytär Martta Barker häärää joulun askareissa: leipoo, harjoittelee joulunäytelmää ja täyttää joulupusseja ruukin vähävaraisille. Hänen harteillaan on myös tehtävä hankkia vielä viimeiset joululahjat – mutta samalla sydän odottaa epävarmana, ehtiikö Fredrik-setä liimatkaltaan kotiin jouluksi.
Joulutunnelma ruukissa on täynnä sekä iloa että odotusta. Erityisen lämpimästi koskettaa Martan ja Antonin, sepän pojan, välinen lempeä jännite. Nuoret ovat tutustuneet ruukin lainakirjastossa, ja Martta toivoo salaa, että Anton hakisi hänet joulun yhteisessä juhlassa tanssiin. Antell kuvaa heidän välistä hiljaista odotusta niin herkästi, että lukija melkein kuulee lumihangen narinan ja tanssisalin musiikin.
Mutta kuten hyvässä joulukertomuksessa kuuluu, myös dramaattisia käänteitä mahtuu mukaan. Martan pikkuveli Aapo putoaa jäihin, ja idyllinen jouluilta muuttuu äkisti pelon ja epävarmuuden sävyttämäksi. Kysymys jää ilmaan: voiko ruukin joulu sittenkään onnistua?
Antell rakentaa tarinaan juuri sopivasti nostalgiaa, yhteisöllisyyttä ja pientä romantiikan kipinää. Joulu Örndahlin ruukissa on kuin lämmin peitto, jonka alle on helppo käpertyä – ja samalla pieni muistutus siitä, että joulun merkitys löytyy usein yhdessäolosta ja toivosta.
Pistänpä tämän lukulistalle :)
VastaaPoista